open

Kaasupolttoaineiden pienemmät hiilidioksidipäästöt

22.10.2019

SEAT-drives-forward-with-CNG-line-up 05 HQ

Volkswagen-konserni on sitoutunut vähentämään ympäristövaikutuksiaan kasvattamalla kaasun käyttöä ympäristöä säästävänä vaihtoehtona tavanomaisille fossiilisille polttoaineille. Konserni aikoo pysyä kaasuteknologian kehityksen kärjessä ja tarjota kuluttajille laajan valikoiman kaasuautoja, jotka ovat puhtaampia, ympäristöä säästäviä ja myös taloudellisempia.

Kaikki konsernin kaasuautomallit on suunniteltu ja kehitetty niin, että kaasukäyttöisen auton edut ensisijaisena polttoaineena voidaan todentaa. Kaasun käyttö polttoaineena mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen pienentämisen ilman, että se vaikuttaa auton tärkeisiin ajo-ominaisuuksiin. Teknologia mahdollistaa sekä maakaasun että uusiutuvan biokaasun käytön siirtyessämme kohti yhä vähäpäästöisempää liikkumista. Kaasuajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Biokaasu on täysin uusiutuva polttoaine, jonka liikennekäytöllä voidaan vähentää jopa 85 % polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä. Maakaasu on puolestaan luonnonkaasu, jota saadaan maakaasu- ja öljyesiintymistä. Liikennemaakaasu vähentää hiilidioksidipäästöjä 25 % bensiiniin verrattuna. Maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine. Lisäksi kaasuteknologia tarjoaa poikkeuksellisen alhaisia kustannuksia kilometriä kohden – jopa 50 % pienempiä kuin vastaavalla bensiinimallilla ja 30 % edullisempaa kuin dieselillä.

Kaasuteknologian ansiosta pystytään tarjoamaan moderni ja taloudellinen vaihtoehto, joka on lähes saman hintainen kuin bensiini- tai dieselauto. Kaasuautojen ylläpitokulut ovat lähes vastaavalla tasolla kuin perinteisissä polttomoottoriautoissa. Ajoneuvot ovat puhtaampia ja tarjoavat parempaa vastinetta rahalle – suurelta osin kaasun paremman taloudellisuuden ansiosta.

Entistä pidempi toimintamatka kaasulla

Kaasuteknologian viimeisten parannusten ansiosta kaasulla voi ajaa entistä pidemmälle ennen uusintatankkausta. Teknologiauudistuksella on vastattu myös kaasuautoilijoiden toiveeseen: kuljettajat haluavat ajaa enemmän kaasulla, koska he ovat tietoisia pienemmistä ympäristövaikutuksista sekä merkittävästä polttoaineen säästöstä. Uudistuneissa Volkswagen-konsernin kaasuautoissa on nykyään kolme kaasusäiliötä, jolloin kaasulla ajamisen toimintamatkaa on pystytty kasvattamaan entisestään. Keskimääräinen toimintamatka kaasulla on noin 300–500 km mallista riippuen ja kokonaistoimintamatka noin 400–600 km. Volkswagen ja SEAT käyttävät kestävästä teräksestä valmistettuja kaasusäiliöitä ja esimerkiksi SEAT Leon 1,5 TGI EVO on varustettu yhdellä kestävällä terässäiliöllä ja kahdella suurella, mutta kevyellä hiilikuitukomposiittisäiliöllä. Audi A3 g-tronissa on puolestaan kaksi korkealujuuksista polymeerisellä hiili- ja lasikuidulla vahvistettua kaasusäiliötä ja yksi terässäiliö, jotka sijaitsevat auton takaosassa tavaratilan alla.

Kaasuautot käyttävät polttoaineenaan pääasiassa kaasua, mutta alle -10 asteen lämpötilassa moottori käy bensiinillä, kunnes kaasuinjektorit ovat lämmenneet. Siirtymä kaasulle tapahtuu suutinten lämmittyä automaattisesti ilman, että kuljettaja huomaa eroa ajoneuvon suorituskyvyssä tai dynamiikassa. Kaasuautolla voi siis ajaa kaikissa Suomen olosuhteissa.

Pakkaskauden ulkopuolella kaasuautot käyttävät bensiiniä vaihtoehtoisena polttoaineena vain silloin, kun kaasusäiliöt ovat tyhjät. Autojen toimintamatka kaasulla on kuitenkin niin pitkä, että näin tapahtuu todella harvoin. Tarvittaessa siirtymä kaasusta bensiinin käyttöön käy jälleen lähes huomaamatta. Mittaristosta löytyy kaksi erillistä mittaria, joista näkee kummankin polttoainesäiliön tason.

Kaasuautoissa on bensiinin täyttöaukon taakse sijoitettu kaasun täyttösuutin, kaasupaineanturit sekä sähköinen kaksivaiheinen paineensäädin, joka ohjaa kaasunjakoa moottoriin. Kaasuversioiden moottoreihin on tehty muutoksia, jotka ovat välttämättömiä kaasu- ja bensiinimoottorin optimaalisen toiminnan varmistamiseksi. Erikoisosat, kuten vahvistetut männät ja optimoidut männänrenkaat, vahvistetut laakerinkuoret ja sovitetut nokka-akselit sekä vahvistetut venttiilinistukat, nitratut pakoventtiilit, metaanikonversiolle optimoitu lambda-anturi ja katalysaattori jne. ovat tärkeitä bio-/maakaasukäytössä.

Vaikka kaasu varastoidaan korkeasti paineistettuna (noin 200 bar), säiliöt rakennetaan kestämään ja ne tyyppihyväksytään kaksinkertaiselle paineelle. Korkeapaineputkistot on tehty ruostumattomasta teräksestä ja korkeapainepiirin osat voidaan eristää toisistaan elektronisilla turvaventtiileillä. Jos kaasusäiliö kuumenisi tulipalossa, sen sisältö haihdutettaisiin turvallisesti varoventtiilin kautta.

Valoisa tulevaisuus

Paineistetulla maakaasulla on erittäin hyvä hyötysuhde: yksi kilo maakaasua (CNG) vastaa energiasisällöltään kahta litraa nestekaasua, 1,3 litraa dieseliä tai 1,5 litraa bensiiniä. Asiakas voi kaasulla ajaessaan siis nauttia pidemmästä ajomatkasta edullisemmin. Kaasuauton tankkaus on lähes yhtä nopeaa kuin bensiini- tai dieselautossa eikä kaasuauton hankintakustannus juurikaan poikkea niistä. Kaasulla on tärkeä rooli tulevaisuuden polttoainevaihtoehtona ja kaasuautoilu onkin erinomainen ratkaisu liikkumistarpeisiimme. Kaasun käytön kasvattaminen ei ainoastaan vähennä autoilun ympäristövaikutuksia, vaan säästää myös autoilijan polttoainekustannuksia – ajonautinnosta tinkimättä.